Mä sanoin joskus: Pitää jaksaa, mut nyt ei jaksa
Yks elämä elettävänä ja seki on paska
Mä kerroin sairaast maailmasta, siin olin oikees
Pyytäny apuu taivaast ja ne vei rakkaan pois
En oo tyytyväinen elämään, kuka mua auttaa vois?
En oo kertonu kellekkää mut haluisin paikkaan toiseen
Mä palan halust unohtaa kaiken, alottaa alust
Ehkä alla palmun unohtas vaikeudet joita sattuu
Liian monesti meinannu raiteiltani suistaa
Vetäny bumii ainoastaa ku en haluu muistaa
Itseluottamus ja kusipäisyys tuonu mut tähän
Joskus rakastaa itseään liikaa, joskus liian vähän
En tee näit lyriikoita rahasta vaan päästäkseni pahasta
olosta, joka lähtee pois mun jokaisesta sanasta
Jonka kirjotan, enkä tiedä mikä mua ohjaa
Musa vie mua huipulle, elämä vetää pohjaa
Kai meen parempaan, itseeni katon peilistä
Ja meen oottaa huomista ja vihaa eilistä
Teinistä muuttunu, nyt on pakko yrittää
Mutsi käski antaa kaiken minne sitte pyrinkää
En oo tasapainonen, väliäkö sillä?
En tipu nyrkillä, en kritiikillä, en välttämättä millään joten älä välitä
Oon vaa tyttö, jolla ei oo mitää mitä hävitä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti