Miks kaikilla on mahollisuus rakastaa ja olla rakastettu, paitsi mulla?
Ja miks mä oon se, joka jää yksin?
Se, joka unohdetaan, se joka on kakkossijalla tai varavaihtoehto,
se jonka tunteita ei ajatella, kun ite on onnellinen.
Mut hei, ei mulle tarvii soitella, ei multa tarvii kysyy "mitä sulle muuten kuuluu?"
eikä mulle tarvii tulla itkemää ku erootte.
Koska silloin tajuutte miltä musta tuntuu - ku ei oo kavereita, kun ne ei ehi olla sun kanssa tai ei ees muista sua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti