Asia, joka saa perhoset lentelemään vatsassa ja sydämen tykyttämään tuhatta ja sataa.
Se saa ihmisen punastumaan ja automaattisesti punastumaan nähdessään ihmisen, jota oikeesti rakastaa.
Mut loppupeleissä rakkaus vaan satuttaa, rakastaminen sattuu helvetisti. Tuntuu siltä, että sydän kirjaimellisesti särkyy.
Näin mä olen ajatellut aina, siitä lähtien ku sain kokea ensimmäistä kertaa rakkautta.
Ikuista rakkautta ei ole olemassa - tuskin ainakaan tulee mun elämässä olemaan.
Joo, ehkä mä oon niiin negatiivinen ja kyyninen ihminen, mut mä oon vaan nähny niin paljon sitä tuskaa, koko mun elämäni aikana, mitä rakkaus aiheuttaa ihmisille mun ympärillä.
Ihmiset eroo, koska ne on liian erilaisia, sitoutumiskammoisia, toisiansa selkäänpuukottavia, pettäjiä tai muuten vaan kyllästyvät toisiinsa, syitä on satoja tai tuhansia, joskus niin turhiakin.
Ja joskus mä oon nähny sellasiakin tilanteita, että tyttö ja poika, nainen ja mies eivät pysty eroamaan toisistaan, vaikka oikeesti ne tietää sisimmässään, että pitäis. Koska suhde ei vaan enää toimi,
koska ihmiset ei tiedä miten enää jatkaa elämäänsä ilman toista osapuolta, ilman niitä rutiineja, joiden kanssa on elänyt niin pitkään.
Mut yhteen johtopäätökseen oon päässyt kovan miettimisen jälkeen; mitä kauemmin on ollut yhdessä ja mitä pidemmäksi lykkää eroa, sitä enemmän se satuttaa.
"Aika parantaa haavat" -Joo, mut se tuntuu niin helvetin pitkältä ajalta, miten siitä selvii?
Ja mun itteni pitäis lakata ajattelemasta ja sitä ihmistä, jota joskus rakastin ja joka ei välitä musta enään ollenkaan, mut kuinka vaikeeta se voi oikeesti ollakkaan? Turhaa ajanhukkausta.
Nyt mä tiedän, miltä tuntuu elää särkyneen sydämen kanssa, joten mä vaan mietin, että mitä jos joskus tulevaisuudessa oon parisuhteessa ja en pysty elämään siinä suhteessa, kun ajattelen kokoajan kokemusten perusteella että missä se nyt menee, mitä se tekee, mitä jos se pettää mua? Tai että joudun kuitenkin jossain vaiheessa pettymään, koska joudun jätetyksi, loukatuksi, hylätyksi, unohdetuksi, aivan yksin kyyhöttämään pimeeseen huoneeseen. Mitä jos?
