Mun pään sisäl on pyöriny jo pitkään vaikka mitä, ja välil tuntuu et pää räjähtää, ja nii siin sit käviki.
Oon nii väsyny ja muutenki helposti ärsyyntyny, et tänää ei vaa enää jaksanu kuunnella enempää paskaa tai kaikkee sitä tahalteen ärsyttämistä.
En oo varmaan koskaa huutanu niin kovaa ku tänää huusin, varmaa naapuritki kuuli.
Tiiän, et mun sanavarasto ei oo mitenkää sivistyny. "vitun paskapää, painu vittuun mun elämästä" etc.
Taisin myös suutuspäissäni paiskoo ja hakata ovia seinään ja heitellä tavaroita.
Kaikki sanoo, et ei se väkivaltasuus mitään auta, mut mua se oikeesti auttaa.
Kaikki se huutaminen ja paiskominen. Se vaa helpottaa oloa niiiiiin paljon.
Kauheinta täs päiväs oli kuitenki se, että mä itkin niin paljon ku tappelin (yhen ihmisen kanssa), että mä en saanu henkeä.
Ahdistuskohtaus. Pitkästä aikaa.
Se tuntu ihan siltä ku joskus ku harrastin vielä uintia, niin koitin sukeltaa niin pitkää ku pystyin hengittämättä.
Jos joku on joskus kokeillu, en siis suosittele, niin tietää et keho alkaa automaattisesti haukkoo ilmaa.
Ihan ku oisin tukehtunu, hukkunu.
Yritin selittää jotain asiaa, mutten saanu sanottuu yhtäkää sanaa kunnolla, koska en oikeesti saanu henkee ja käytin niin paljon aikaa siihen, et haukoin happee - ja tuntu etten silti saa sitä yhtään.
Sitä tapahtu vielä n. 5min senki jälkeen ku olin jo rauhottunu.
Niin kauhee tunne..
Ja pitää viel muistuttaa teitä, etten kaipaa MITÄÄN huomiota, vaan haluun ja toivon, että voin lukee näitä mun blogimerkintöjä vuoden päästä ja ajatella kuinka huonosti mun asiat oli tänään.
I hit the rock bottom.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti